Kylän historiaa
HUOM! Kylän historiaa ollaan täydentämässä lähiaikoina!
Tuukkalan vanha koulu
Vanha koulurakennus on kyläyhdistyksen toimesta kunnostettu. Siinä toimii kesäisin Kesäpuoti palveluineen ja talvisin se on kyläläisten käytössä. Tilaa voi vuokrata esim. juhlatilaisuuksiin ja kokouksiin. Koululla on järjestetty myyjäisiä, bingoa, kranssi- ja askartelukursseja, iltamia jne.
Koulu on rakennettu 1800-luvulla. Rakennus on toiminut kauppa- ja asuintalona, kauppakartanona ja pihapiirissä on toimnut myös Tuukkalan höyrysaha.
Kansakouluna rakennus on toiminut 1920-luvulta saakka. Koulun toiminta lopetetttiin v. 1993.
Koulutoiminnan päätyttyä Hirvensalmen kunta lahjoitti koulun Urheilu- ja kyläseura Tuukkalan Tempaukselle kylän asukkaiden käyttöön.
Yhteistyökumppaneiden tuella kehitystyötä
Yhteistyökumppaneinamme on mm. Hirvensalmen kunta, Etelä-Savon Liikunta, Mikkelin Kansalaisopisto, Järvi-Suomen Kylät ry sekä Veejjakaja, mikä on ollut tukena monissa hankeasioissa.
Hankkeiden kautta olemme saaneet kehitettyä ja tehtyä perusparannuksia kylätaloon ja sen ympäristöön mm. ikkunat, keittiö, maalaukset, ulkoraput, kattoremppaa, tikapuut ja laituri Suonteelle.
Yhteistoimintaa on tehty lisäksi Kangasniemen Kalskeen ja paikallisten urheiluseurojen sekä Pyörnilän Marttojen kanssa.
Tuukkalan höyrysaha
Tuukkalan höyrysahan perustivat vuonna 1907 maanviljelijät Justus Ripatti, Salomon Ukkonen, Antti Ruhanen ja Viljo Ruhanen. Saha sijaitsi nykyisessä koulun rannassa Suonteella.
Saha oli 2-raaminen ja 56 -hevosvoimainen. Sahan yhteydessä oli höyläämö ja mylly. Sahan konttori toimi Salomon Ukkosen kauppakartanon (nykyisen Kylätalon) tiloissa. Kauppakartanossa toimi myös Tuukkalan ensimmäinen puhelinkeskus.
Rautatie
Rautatie, jonka pituus oli noin 3 kilometriä, rakennettiin Puula- ja Suontee -järvien välille. Se oli tarkoitettu ensisijaisesti sahatavaran kuljetuksiin ja oli varustettu kahdella parilla tukkivaunuja ja yhdellä kauppatavaravaunulla.
Junassa oli myös yksi matkustajavaunu, johon mahtui n. 30 henkeä. Puulan rannasta oli jatkoyhteys laivalla Otavaan.
Veturissa oli 30 hevosvoimaa ja sitä lämmitettiin sahalta saadulla puujätteellä.